22. syyskuuta 2014

Kuulumisia

Viikot ovat taas vierähtäneet. Minulla oli kasa asioita listattuna mistä pitäisi kirjoittaa, mutta sitten kaikki muut jutut ovat vieneet voiton. Olen illat hengannut Milan kanssa. Päivät on menneet töissä ja sitten myöhään illalla olen puuhannut sitä sun tätä, lähinnä siivousta tai nettikauppajuttuja. Olemme pystyttämässä sellaista ja aikaani on viimeksi mennyt mm. tuotekuvien ottamiseen. Ja kivaa on ollut oppia uusia juttuja. Mutta muutama vinkki niille, jotka harkitsevat nettikaupan perustamista: a) se ei ole niin helppoa kuin voisi luulla b) se vie enemmän aikaa kun on ajatellut c) se vaatii monia erilaisia taitoja, jopa sellaisia mitä ei heti tule mietittyä kuten kirjoitustaitoa. Toistaiseksi ei kuitenkaan kaduta, vaikka kotimme onkin nyt täynnä tavaraa. Kerron tänne heti kun kauppa on pystyssä.

Mitä sitten minulle muuten kuuluu? :) Hyvää. Olen rakastunut, innostunut, inspiroitunut ja elämääni tyytyväinen (en nyt keksinyt muuta adjektiivia tähän, mutta oikeasti olen enemmän kuin tyytyväinen). Enkä nyt edes liiottele. Tuosta voisi siis päätellä, että olen onnellinen. Ja niin olenkin. Kaikki on hyvin. Paitsi nyt Milalla on hieman kuumetta. Se on onneksi nyt laskenut ja nyt hän nukkuu.
Minusta tuntuu aina silloin tällöin muuten oudolle se, että ihmiset tuntuvat etsivän onnellisuutta kuin se olisi joku ultimate-päämäärä, jolloin kaikki olisi hyvin... Minäkin etsin ennen. Mutta vasta nyt ymmärrän, että sen etsiminen ei auta. Se pitää itse luoda ja se on olotila. Nykyään kun se on osa omaa elämää, sen unohtaa helposti. 
Joitakin muuten varmasti ärsyttää tämä oman onnen esiintuominen. Mistä se johtuu, että tulee jotenkin sellainen olo, että jos sanoo olevansa onnellinen niin sen voisi menettää. Miksi suomalaisuuteen tuntuu kuuluvan se, että sitä pitäisi jotenkin peitellä. On jotenkin sallitumpaa, että valittaa.

Tällaisia iltapohdintoja tänään. :) Kiitos muuten kaikille lukijoille, jotka ovat kommentoineet, että blogiani on ollut ikävä. <3 Ylläolevat kuvat ovat uusia tauluja, joita olen ripustellut seinille. 

24. elokuuta 2014

Juice-kirja on tämän hetken paras mehu- ja smoothiekirja

Olen tänä vuonna ostanut kaksi kirjaa, jotka ovat olleet ylitse muiden. Toinen niistä on The Power of Habit: Why We Do What We Do (josta kerron sitten myöhemmin enemmän), mutta se mistä halusin tänään vinkata on “Juice: Recipes for Juicing, Cleansing, and Living Well", jonka ovat kirjoittaneet Pressed Juiceryn perustajat  Carly de Castro, Hedi Gores & Hayden Slater. Alunperin törmäsin tähän kirjaan Instagramissa, kun Nicole Richie postasi siitä. Tämän seurauksena päätin tilata kirjan ja olen ollut siitä erittäin innoissani.


Vaikka kirjan nimi viittaakin mehuun, on kirjassa myös smoothie-ohjeita. Ja itse asiassa minulla ei edes ole mehustinta (vaikka niin kovin haaveilenkin sen aloittamisesta ja etenkin siitä kaikkein parhaasta ultimatum-mehustamosta nimeltä Norwalk Juicer.
Se miksi pidän tästä kirjasta ovat sen reseptit ja kuvat. Vaikka olen tehnyt smoothieita pitkään, olen tästä kirjasta oppinut vaikka mitä juttuja. Olen sen insiroimana tehnyt mm. mantelimaitokahvia ihan itse tehdystä mantelimaidosta ja saanut intoa kokeilemaan uusia reseptejä. Tämä kirja on saanut meillä myös Pasin hyväksynnän. Hänkin on tehnyt sillä jo monia reseptejä. Kirja yksinään ei tietysti pelasta. Vaikka mehustinta ei vielä olisikaan, tämän omaksunnassa ja reseptien käytäntöön siirtämisessä auttaa hyvä blenderi tai Vitamix (jota voin myös suositella).


Olen nyt selaillut kirjan lähes kokonaan. En osaa lukea reseptikirjoja, selailen ne aina. Ja haluan mehustimen. Minun on pakko saada se. Eli vinkkejä niistä otetaan vastaan. Onko kukaan muuten hurahtanut tuohon Norwalkiin? Se maksaa yli 3000€!! Miten ihmeessä se voi olla niin suolaisen hintainen?

Nyt suunnittelen ensi viikon smoothieita ja tässä ovat valintani:

Barry Basil Bliss s. 90
- Kasa erilaisia marjoja, pinaattia, basilikaa, kookosvettä ja jääkuutioita
Lime in the Coconut s. 92
- Sisältää kookosvettä, kookosta, avocadoa, banaania, spirulinaa, limeä ja jääkuutioita
Peaches and Cinnamon (s. 92)
Sisältää mantelimaitoa, persikkaa, mansikoita, banaania, kanelia ja jääkuutioita
Our Favourite Blended Soup (s. 139)
- Sisältää kesäkurpitsaa, porkkanaa, vettä, pasraa, cayenne-pippuria, valkosipulia ja tuoreita yrttejä (mitä saatavilla)

Sitten olisi kasa mehuja, joita haluaisin tehdä, mutta ne jäävät haaveeksi ja odottamaan sitä päivää kun mehustin saapuu kolkuttelemaan ovellemme. Jotenkin minusta tuntuu, ettei se koputus ole kovin kaukana, mutta mistäs sitä tietää. :)

17. elokuuta 2014

Viikon kuulumiset ja -2kg

Minulle on tapahtunut taas niin paljon asioita, etten oikein edes tiedä mistä aloittaisin ja uskaltaisinko aloittaa ollenkaan. Yksityisyys on asia, jota olen pohtinut jonkin verran viime aikoina ja sen merkitystä. Varsinkin kun olen tietoinen aina silloin tällöin verkossa käydyistä keskusteluista (joissa minutkin on mainittu). Ne ovat saaneet minut miettimään yksityisyyteni hintaa. Ennen en niin paljoa välittänyt siitä, mutta nyt kun minun lisäkseni minun tulee ajatella myös perhettäni, on se muuttanut ajatuksiani. Olen myös pohjimmiltani ujo. En päästä lähelleni kovin helposti. Ja se, että sitten blogissani päästänkin, tuntuu vieraalle. Kuitenkin haluaisin pitää tätä blogia, sillä se toimi ennen ihanana vastapainona ja harrastuksena muuten melko hektiselle elämälleni. Lopullista päätöstä minun yksityisyyteni hinnasta en ole tehnyt. Kuulisin muuten mielelläni teidän ajatuksia aiheesta. :)


Olen muuten takaisin töissä. Se on muuttanut asioita. Olen myös lukenut kirjoja (joka päivä bussissa). Ne ovat muuttaneet minua. Etenkin tällä hetkellä lukemani kirja ihmisten tavoista ja tapojen muuttamisesta on inspiroinut minua. Kirjoitan siitä myöhemmin enemmän, sillä se ansaitsee oman postauksensa. Ja jotenkin asioita on muuttunut minussa todella syvältä, että sen oikein tuntee. Se ehkä on alkanut sillä, että Milan kautta ymmärsin ensimmäisen kerran elämän lyhyyden tai sen rajallisuuden. Meillä ei ole loputtomasti aikaa olla täällä. On tärkeä tehdä valintoja sen suhteen mihin haluaa käyttää sen oman ajan, jonka täällä viettää. Jokainen voi vaikuttaa aikaansa niin paljon, ja silti niin moni käyttäytyy kuin ei omalle elämälleen mitään voisi. Suomessa en tätä ymmärrä. Ymmärrän, että jossain muualla tilanne on toinen. Anyways, tämä oivallus sai aikaan sen, että lopulta päätin kuunnella Pasia ja hänen ajatuksiaan ajanhallinnasta (en suostunut vuoteen kuuntelemaan :D). Olen parissa viikossa muuttanut kokonaan suhtautumiseni aikaan ja siihen miten päiväni suunnittelen. Priorisoin koko ajan ja kehitän omaa ajanhallinnan ymmärrystäni. Ja tulokset ovat olleet uskomattomia. Olen virkeämpi, motivoituneempi, tehokkaampi ja ennen kaikkea tiedän, mihin aikani on mennyt. Ja ehkä tärkeimpänä on se, että olen oppinut sanomaan ei.
Jotta osaa priorisoida, pitää ensin tietää mitä haluaa. Jos ei ole täysin varma sen suhteen mitä haluaa, tulee suhattua ympäriinsä ja oltua mukana liian monessa jutussa tai sitten (omasta mielestäni pahimmassa tapauksessa) tulee vaan hengattua (ja myöhemmin miettii, että mihin se aika katosi). Kun tietää mitä tavoittelee, huomaa heti jos jokin asia on harhaliike. Elämä on siksi helpompaa.


Olen myös laihtunut. Kaksi kiloa parissa viikossa. Tämä on tapahtunut ruokavaliota muuttamalla. Ja se on toiminut hyvin. Tuntuu etten olisi luopunut mistään ruoasta. Päinvastoin olen lisännyt ruokalistalle smoothieita, superfoodeja ja salaatteja. Nyt haaveilen mehustimesta. En saa sitä mielestäni. :D Haluaisin olla mukana myös mehuyrityksessä. Tässä kohtaa saa nauraa, mutta jotenkin minulla on sellainen olo, että haluaisin olla sellaisessa mukana. :D Se ei kyllä ole osa sitä isoa suunnitelmaa, mutta puussa saa olla jonkin verran oksia.



Tänään kävimme brunssilla parin tuttavapariskunnan kanssa. Sen jälkeen olen lähinnä järjestellyt Milan kuvia ja äsken designasin uusia nettisivuja nettikaupallemme. Mila oppi muuten nauramaan toissayönä. Hän hihitteli itsekseen. Ennen naurussa ei ole kuulunut ääntä ja tämä oli jotenkin äärimmäisen sympaattista. Innolla odotan sitä, että hän nauraisi myös kun on hereillä.



Ja ensi viikko vaikuttaa mielenkiintoiselle. Tässä tavoitteeni ja hauskat yksityiskohdat:
    •    Huomenna pääsen purjehtimaan samalla veneellä, jolla Hjallis aikoinaan purjehti maailmanympäri. Siitä en ole varma saapuuko Hjallis paikalle. Veikkaan, että ei, mutta pitää kysellä myöhemmin sitten siitä matkasta.
    •    Laihdun kilon
    •    Pääsen antamaan Milalle ensimmäinen lusikallisen ruokaa. Se tulee olemaan bataattia.
    •    Menen katsomaan dokkarin Alibaba:sta ja pääsen livenä kuuntelemaan/haastattelemaan yhtä sen perustajista.
    •    Saamme kotiin noin 30 eläintä postissa. Nämä eläimet eivät ole oikeita ja liittyvät nettikauppaan, jonka perustamme.


 Kaikki kuvat ovat Amsterdamin reissultamme noin parin viikon takaa.

30. heinäkuuta 2014

Airbnb-kokemuksia ja Amsterdam

Terveiset Amsterdamista! Lähdettiin tänne pikalomalle ennen töiden alkua. Osa reissusta yövytään Airbnb:n kautta löytämässämme kämpässä, joka on aivan ihastuttava. Tämä asunto sijaitsee todella mukavalla alueella ja sopii vauvaperheelle (lue: sisältää pinnasängyn, hoitopöydän ja on rauhallisella alueella vaikka onkin keskustassa). Jos Airbnb kiinnostaa, tässä sinne 19€ alekoodi. Minulla on palvelusta toistaiseksi vain hyvää sanottavaa. Ideahan on pääpiirteittäin se, että vuokraat asunnon itsellesi yksityiseltä henkilöltä. Alla kuva olohuoneesta. Nyt istun juuri tuon pöydän ääressä. Oikealla taas on kuva, joka avartuu ikkunasta. Eikö näytäkin, että olisin jossain sadussa tai postikortin sisällä? Siltä minusta tuntuu.



Tykkäämme lomalla yleensä yöpyä ainakin kahdessa eri paikassa. Silloin näkee hieman enemmän ja voi etsiä täysin erilaisia yöpymiskohteita. Tällä kertaa loppuloma vietetään paikassa nimeltä Stout, jota kaverini suositteli. Siitä ehkä lisää sitten myöhemmin. 


Amsterdam on näyttänyt parhaita puoliaan meille. Sää on ollut todella hyvä (joku 24C, ei sadetta tai tuulta). Myös Finnairin lento meni mallikkaasti. Se ei ollut yhtään myöhässä ja Mila ei protestoinut ensimmäisen lentokokemuksensa aikana yhtään. Paljon asiaa hänellä tuntui kuitenkin olevan. Olisi ollut mukava ymmärtää mitä hän jokelteli.

Tänään lähinnä käppäilimme ympäri kaupunkia. Ostin pari paitaa (mikä on nykyään todella harvinaista). En ole tainnut ostaa kuin yhden paidan puolen vuoden aikana. Kasan vaatteita ostin viimeksi Aasian reissultamme joulukuussa. Sitten en enää viitsinyt ostaa kun raskauden aikana kiloja tuli koko ajan enemmän ja enemmän. Nyt olen taas koko ajan laihtunut ja ostaminen tuntuu siksi hieman hölmölle. Nämäkin ostot ovan nyt hieman liian pienikokoisia. Ehkä mahdun niihin kuukauden päästä...



Omassa kämpässä (airbnb:n kautta) on muuten se hyvä puoli, että monissa asunnoissa on todella hyvät mahdollisuudet tehdä itse ruokaa. Ennen olisin ajatellut, että kuka hullu haluaa tehdä itse ruoat lomalla jos on rahaa syödä rafloissa, mutta nyt se ajatus houkuttelee siitä syystä, että näin voi tehdä uusia kokkailuja juuri niistä raaka-aineista kuin itse haluaa. Tänään oli ihana käydä kaupassa ja poimia niitä mielenkiintoisia kasviksia ja juustoja, joita halusimme maistaa. Teimme salaatin, jonka yhtenä pääelementtinä toimi juustotiskistä löytämämme hollantilainen luomujuusto (joka oli aivan superhyvä löytö, nimeä en kyllä valitettavasti muista... :/). Illalla istuimme omalla partsilla ja joimme samalla lasit luomuviiniä. Oli ihana miettiä, että istun jonkun toisen kotona ja saan pieniä maistiaisia hänen elämästään. Tein hänen kokkausvälineillä ruokaa ja söimme ne heidän astioista salaattia istuen heidän parvekkeella. Jotenkin kiehtovaa.


Huomenna olisi kiva vierailla taidenäyttelyssä. Mutta suunnitelmaa ei ole. Hyvä niin. Tää on nyt lomalla. 

22. heinäkuuta 2014

Syksyn tavoitteet

Tänään päivä alkoi jo ennen seitsemää, koska Mila päätti herätä tuolloin. Nukkumaan hän meni kello 23, joten yöunet olivat riittävät. Tein aamupalaksi smoothieta pitkäksi aikaa. Lounaaksi syötiin salaattia ja kvinoaa... Mutta illalla sitten tuli sorruttua simpukoihin. Tuli sentään lenkki tehtyä ja muutenkin puuhattua kaikkea hyödyllistä. Eli päivä ei mennyt täysin harakoille. Tulin laittaneeksi Tori.fi:lle myös tavaraa myyntiin (matto, My Little Pony -talo sekä AVENT-juttuja). Se oli ihan hyvä päivän saldo se.


Ikävä on kyllä sitä aikaa kun pystyi löhöämään ilman pelkoa siitä, että joku huutaa kuin maantiekiitäjä omassa pinnasängyssään ja vaatii huomiota. Nyt on harvoin sellaista hetkeä, että voisin vain heittää jalat sohvalle ja vaikka napata kirjan kätösiin. Aikaa osaa arvostaa enemmän. Ja etenkin nyt ymmärtää sen rajallisuuden. Yhdessä päivässä ei saa paljoa mitään tehtyä. En usko, että ennen olin sisäistänyt ajan merkitystä. Kaikki ne, jotka ovat raskaana, nauttikaa oikeasti joka kerta siitä kun voitte heittää vaan heittää jalat sohvalle. Se on arvokasta aikaa ja sitä tulee ikävä.

Vaikka tämä nyt saattoi kuulostaa elegialle, en halua antaa väärää kuvaa. Mikään ei ole niin ihanaa kun aamuinen vauvan hymy. Mila on joka aamu selkeästi onnellinen herätessään uuteen päivään. Samalla sitä itse ajattelee, että "Hei, tää päivä on mun ja mä voin päättää mitä mä teen omalla ajallani. Mä voin siis tehdä siitä ihan minkälaisen vaan!". Sitten vauva sanoo byähähähäää ja ajatuksesi kupla poksahtaa: "Okei. Mä päätän melkeen kokonaan mitä teen."

Ollaan tässä kaiken lomassa muuten suunniteltu reissua Amsterdamiin. Aluksi mietimme reissua etelään, mutta sitten aloimme miettiä, että siellä voisi olla Milalle liian hikiset oltavat. Italia ja Espanja ruksattiin yli. Jos on vinkkejä tälle reissulle, niin kommenttiboksiin voi antaa vinkkejä.

Syksyn tavoitteet
Koska syksy alkaa jo kolkutella oven takana, on aika miettiä mitä sitä haluaisi saavuttaa. Syksylle olen asettanut seuraavat tavoitteet vapaa-ajalle ja näiden määrittelyssä olen käyttänyt IIN:n Circle of Life -kaaviota:



Health/Cooking
- Maidoton ja viljaton ruokavalio, 80-20 säännöllä
Olen todennut tämän hyväksi itselleni aiemmin. Tuo 80-20, eli 20% voi fuskata -sääntö on myös ollut minulle toimiva.
Miten aion päästä tähän? Yhdessä Pasin kanssa tekemällä ruokaostokset Foodie.fi:n kautta kerran viikossa (estän näin houkutukset). Foodie on muuten ollut todella hyvä palvelu. Kirjoitin siitä Image-lehteenkin. Suosittelen!

Physical Activity
- Urheilua vähintään 5krt/vko
Tavoitteena on päästä raskauskiloista eroon ja voida paremmin. Liitoskivut tuntuvat edelleen, eli se haittaa tätä projektia. Mutta liikunnaksi lasketaan myös kävely ja mm. Tracy Andersonin treenit, joista pidän.

Creativity
- Kirjoittaa kirjaani 10 sivua
Se olisi noin 2 sivua/kk. Ei mahdoton tavoite. Kalenterista pitää tälle vain varata aikaa.
- Lukea yksi kirja per kk.
Otan kirjan työmatkoille mukaan.  Luen kyllä yleensä muutaman kirjan kuussa Kindle-sovelluksestani, joten yksi kirja per kk on aika pieni tavoite. Ehkä se pitäisi korottaa?
- Päivittää tätä blogia säännöllisesti
Tämä voi osoittautua haasteelliseksi. Ehkä otan tavaksi kerrata täällä päivän kulkua ja pitää tätä päiväkirjanani. Ehkä se silloin onnistuu. :)

Relationships
- Joka kuukausi viettää enemmän aikaa Pasin kanssa kahdestaan.
Tämä tavoite vaatii myös kalenterin hallintaa, eli meidän pitää vaan varata kalenterista aika ja saada hoitaja paikalle. Jos Katri luet tätä, vinkkivinkki. :D
Home environment
-  Saada kodin pienet projektit valmiiksi. Näitä on listattu Pasin kanssa ylös. Isoin projekti on ehkä olohuoneen seinä.
Tämän tavoiteen onnistumisesta Pasi tulee pitämään kiinni, joten minun ei tarvitse pitää erillistä kirjaa siitä.
Finances
- Säästää mökkiä ja matkoja varten ja laittaa stopit turhille laskuille, joita tippuu postilaatikosta ja luottokortille.
Teen selkeän säästösuunitelman ja käyn läpi kaikki luottokorttilaskuni ja muut laskut. Osa luottokorttilaskuista minun kannattaa käydä läpi myös Pasin kanssa. Viimeksi huomasimme, että molemmat maksoivat Netflixistä samaan aikaan.... Vaikka tämä oli vaan noin 9€/kk, se on kuitenkin vuodessa jo yli satku.

Muita:
- Reissuja vähintään kaksi. Yksi pidennetty viikonloppu ja yksi pidempi parin viikon loma mm. Aasiaan tai Jenkkeihin.
Jotenkin minusta tuntuu, että tämän suunnittelu ei tule olemaan ongelma... :D
- Avata nettikauppa yhdessä Pasin kanssa.
Tästä tavoitteesta Pasi tulee pitämään kiinni, joten se tulee toteutumaan.
- Opetella parempaa ajanhallintaa
Tähän on jo koulutus sovittuna. Myös äitiys varmasti auttaa tässä.

Sellaisia tavotteita... Unohtuikohan jotakin? Se selviää myöhemmin.

18. heinäkuuta 2014

Mitä lahjaksi vastasyntyneelle?

Nyt kun olen sopeutunut vauva-arkeen (niin hyvin kuin minusta minä voin siihen sopeutua :)), on aika jakaa ajatuksiani tarpeellisista tavaroista, joita voi antaa lahjaksi pienen vauvan perheelle. Tämä toimikoon myös itselleni muistutuksena jos joku päivä en enää oikein muista, että mitä sitä oikein tarvitsikaan. :)

Ennen minulla ei ollut tästä aiheesta siis yhtään mitään käsitystä, mutta nyt on alkanut selkiytyä mikä on oikeasti tarpeellista ajattelin tästä syystä jakaa ajatuksiani. Kommenttiosioon voi laittaa omia vinkkejä! Minusta toimivimmat lahjat ovat:

Pyyhkeet ja rätit sekä peitot
Rättejä menee useita päivässä vauvan pulautellessa ja kuolatessa. Niitä ei minusta voi olla liikaa. Meillä on niitä varmaan parikymmentä käytössä ja silti aina silloin tällöin tuntuu, että niitä on liian vähän vaikka pyykkikone tuntuu pyörivän päivittäin. Rättejä voi olla sekä pieniä, että isoja. Itse olen tykännyt valkoisista ihan sellaisista perusrievuista ja bambupyyhkeistä. Hauskana juttuna muuten se, että minä en pienenä suostunut kuulemma käyttää mitään valkoista rättiä, jollei sen reunoja oltu puhkottu joko omien sormieni kautta tai sitten saksilla. :D
Peittoja menee sekä vauvan päälle, että sen alle jos se on vaikka sohvalla tai lattialla. Mila tykkää olla aika paljon sohvalla ja varsinkin kun se ei ole vielä ennen eilistä päivää osannut kääntyä se oli helppoa. Nyt on siis haasteellisemmat ajat edessä. :) Peittona pehmeät toimivat ja lampaantalja on myös aika toimivaksi todettu.  

Bodyt ja vaatteet 
Erilaiset vauvan asut ovat myös hyviä ostoksia. Tosin makuja on erilaisia ja jotkut eivät esimerkiki halua mitään vaaleanpunaisia juttuja tytöille tai vaaleansinisiä pojille. Siksi valkoinen tai sukupuolineutraali vaate voi olla paras ostos. Meillä näillä seikoilla ei ole ollut väliä, mutta jos ostan muille lahjoja kannattaa tämä huomioida varsinkin jos vanhemmat eivät ole kovin tuttuja.

Kun vauva on alle kaksi viikkoa vanha, sen kynsiä ei saa leikata ja se voi tästä syystä raapia kasvojaan. Etenkin vastasyntyneelle sellaiset bodyt, joissa on käännettävät hihat (joilla saa kädet ja kynnet piiloon) ovat hyviä. Ne voivat olla kuitenkin suhteellisen kalliita.

Huomioitavaa on myös kokojutut. Vauva kasvaa näistä kaikista pienimmistä vaatteista todella nopeasti ja osalle kaikista pienimmät vaatteet voivat olla heti jo liian pieniä. Ehkä suosisin tästä syystä 3-6kk vaatteita tai jopa vanhemmille vauvoille sopivia vaatteita. Kaikki kun tuntuvat antavan näitä vaatteita erittäin pienikokoisille, voi syntyä sellainen tilanne, että vauvan ollessa ihan pieni, vaatteita on paljon ja sitten yhtäkkiä vaatteita ei olekaan riittävästi.

Mila tällä viikolla. Saimme tämän ihanan sitruunabodyn lahjaksi. Se on ollut kovassa käytössä.
Sukat, housut ja sukkahousut 
Sukkia, housuja ja sukkahousuja ei minusta voi olla liikaa. Sukat voivat tosin putoilla helposti jaloista, jos ne ovat liian isoja. Siksi ehkä housut ja sukkahousut ovat parhaita. Jos osaat kutoa, villasukat ovat myös talvella erinomainen lahja. Kenkiä vauvat eivät käytä ollessaan pieniä. Eli jos ostat kengät, ne tulee käyttöön sitten vasta myöhemmin. Ne ovat kuitenkin erittäin söpöjä, joten ihan sen takia myös kivoja lahjoja. :D

Mila sai ihanat Converset lahjaksi.
Pipot 
Vaikka olisi kesä, vastasyntyneet ja vauvat käyttävät pipoja. Meille sanottiin synnytyslaitoksella, että hikka voi johtua siitä, että vauvalla ei ole pipoa. Pipo on meidän vauvalla kuitenkin sellainen, mikä tuntuu ärsyttävän sen pudotessa hänen silmilleen. Liian isot pipot ei siis toimi ja liian pienet ei mahdu päähän. Äitini kutoi todella hyvän kypärämallisen pipon. Se on Milasta ollut mukava.

Tuttipullot 
Meistä parhaat tuttipullot ovat olleet Avent-merkkisiä ja niistä 1-tutilla varustettuja. Tuttiosioita on siis erilaisia ja tuttipulloja erilaisia. Jos meidän vauvalle antaa meillä esimerkiksi 2-tutilla maitoa, se pulauttaa sen lähes kokonaan ulos. Kakkostutti antaa vauvan suuhun enemmän maitoa kuin 1-tutti.
Muutama sana myös ihan näistä normaaleista tuteista tähän yhteyteen (ei siis maitopullon tuteista)... Moni ei suosittele tutteja käytettäväksi (hampaat voivat alkaa kasvaa väärin). Kaikki vauvat eivät niistä myöskään välitä. Esimerkiksi meillä Mila ei niistä tykkää. Tästä syystä tutti voi olla turha lahja.


Lelut 
Vastasyntynyt ei leluista yleensä ymmärrä mitään. Ensimmäisenä astuu kuvioon erilaiset purulelut, joilla vauva voi helpottaa oloaan kun hampaita alkaa ilmestyä. Värilliset erilaiset rattaisiin kiinnitettävät lelut voivat myös toimia ja helistimet. Me ostimme Hymy-helistimen, mutta Mila ei ole siihen erikoisemmin reagoinut. Vauva ei myöskään ihan pienenä osaa tarttua leluihin, joten se on ihan hyvä huomioida niitä ostaessa. Lelut toimivat totta kai sitten myöhemmin. :)

Synnytyssairaalasta saimme tällaisen lahjapakkauksen, joka sisälsi mm. Pampersin ja Liberon terveiset.
Eli yhteenvetona ehkä nuo rätit ja pyyhkeet ovat helpoimpia lahjoja, tosin ehkä hieman tylsiä. Myös sukat, bodyt ja sukkahousut toimisivat meillä. Aina voi myös muistaa äitiä ja esim pieni pullo skumppaa tai sampanjaa voi olla toivottu lahja. Isoa pulloa kun imettäessä ei voi oikein juoda ja sitä ei sitten ehkä raaski avata. Näiden lisäksi myös itsetehty "hoitolipuke" voisi olla hyvä lahja, jossa lupaat antaa perheelle esim. lastenhoitoapua. Vanhemmat varmasti arvostaisivat omaa aikaa, jos voisit mennä auttamaan heitä esim. lasten hoidossa tai vaikka ruoanlaitossa. Kavereita voi muuten olla vaikea pyytää auttamaan arjen askareissa.

Onko teillä antaa lahjaideoita? Mistä olette itse tykänneet?

12. heinäkuuta 2014

Olen äitinä 3 kuukautta vanha

Aika on luksusta. Se on nyt ehkä päällisimpinä mielessäni. Oma aika. Se aika, jonka voi viettää vaikka suihkussa kun kuulee vaan sen veden ropinan ja laittaa silmät kiinni. Se on luksusta. Tai se kun laitan Bosen kuulokkeet korville ja voin laittaa niiden ääneneston päälle ja olla vain siinä hiljaisuudessa tai sitten kuunnella musiikkia niin kovaa etten kuule mitään muuta. Se on luksusta. Ja samalla mietin, että kuinka kauheaa on se, että ajattelen näin. Saisiko äiti ajatella näin? Minunhan tulisi nyt nauttia vauva-ajan joka hetkestä. Enkä halua olla kiittämätön, sillä kiitän koko sydämestäni kaikesta mitä olen saanut.

Minä venessä Uudessakaupungissa

 Olemme tehneet paljon erilaisia juttuja viime aikoina. Olemme käyneet Uudessakaupungissa, Porvoossa, Suokissa ja vaikka missä. Aika tuntuu vain katoavan johonkin. Yhtäkkiä on koko päivä mennyt ja et osaa ihan tarkkaan sanoa, mihin se on kulunut. Se matelee ja menee jostain ihmeen madonreijistä eteenpäin. Välietapit tuntuu jäävän jonnekin unholaan. Harmillista, sillä tästä ajasta saisi jäädä enemmän muistijälkiä. Näihin hetkiin haluaisin varmasti joskus vanhoilla päivilläni palata.

Mila on ollut helppo lapsi ja nyt hänen täyttäessään kolme kuukautta on hänellä jo selkeä unirytmi olemassa. Hän nukkuu klo 23-06 välin lähes aina kokonaan. Se on luksusta. Se, että on yhtenäinen yö on arvokasta. Tosin ei minua haittaa paljoa herätä neljän aikaan aamuyöllä. Heräsin tuohon aikaan jo silloin kun olin raskaana joka yö.

Mila
En ollut koskaan ennen Milaa tuntenut ketään pientä vauvaa. Tunnustan, etten oikein pitänyt vauvoista ennen Milaa, koska ne olivat minusta jotenkin pelottavia. En osanut suhtautua niihin. Ne eivät olleet minusta ihmisiä eivätkä eläimiä. Ne olivat vauvoja ja en osannut käsitellä niitä. Pyrin välttelemään niiden sylissäpitämistä tai koskemista. Ei siis liene mikään yllätys, että minulle oli aikamoinen shokki se, että vauva olikin niin epäsosiaalinen. En tiennyt ettei vauva osaa nauraa, itkeä kyyneliä, katsoa ihmisiin, jokeltaa tai oikeastaan reagoida paljoa mihinkään. Vauva vaan söi, nukkui ja itki. Tämä osoittautui minulle ehkä kaikista haastavimmiksi, sillä olen tottunut käyttämään aivojani niin paljon töissäni, että yhtäkkiä kun vauva ei niitä laita samalla tavalla rasitukselle, se tuntui aika-ajoin melko turhauttavalle. Yritin keksiä erilaisia juttuja, jotta saisin itselleni virikettä jotta jaksaisin päiviä paremmin ja saisin ruokittua aivojeni ruokahalun.

Nyt Mila jo onneksi hymyilee ja jokeltelee. Ja muutenkin on paljon sosiaalisempi. Hän tuntuu nauttivan musiikista. Laulan hänelle joka päivä ja olen kehittänyt omia kappaleita, jotta huvittaisin samalla itseäni. Olen myös oppinut käsittelemään vauvoja ja ymmärtämään ja toisaalta olemaan ymmärtämättä niiden kommervenkkejä. :D

Liikunta on osoittautunut haasteelliseksi, sillä liitoskivut jatkuvat edelleen lenkkeillessä. Kävely kuitenkin toimii ja olen nyt aloittanut Tracy Andersonin Post Pregnancy -treenin. Se on minusta hyvä vaikka olinkin melkoisessa shokissa kun tein sen ensimmäisen kerran ja tajusin, etten pystynyt tekemään monia liikkeitä. Painonpuotukseni on pysähtynyt ja nyt tarvitaan liikuntaa ja ruokavaliomuutosta, jotta pääsisin vanhoihin mittoihini. Tämä haaste on otettu siis vastaan. :)

Smoothieta aamupalaksi

Kaiken kaikkiaan tämä kolme kuukautta on ollut sellaista aikaa, etten ikinä voisi siitä luopua. On ollut mielenkiintoista huomata kuinka lapsi on muuttanut ajatusmaailmaani todella paljon. Olen edelleen se sama Helene kuin ennen, mutta nyt minulla on kasa muita vastuita ja yksi uusi omaa elämääni tärkeämpi asia. Vauva on tuonut myös tämän kaiken ohella muita hyviä ominaisuuksia elämääni. Minusta nimittäin oma ajanhallintani on parantunut huomattavasti. Yhtäkkiä aikaa on vaan paljon vähemmän.

Mökin rannassa tällä viikolla
Eli siis mitä minulle kuuluu? Hyvää. Kaikki on hyvin ja olen kiitollinen. Mitä sinulle kuuluu?

P.S. Minua voi seurata Instassa @heleneauramo

Jaa blogikirjoitus kavereillesi